Energiaverkon etusivu
Mistä energiaa Ilmastonmuutos Energian tuotanto Energian käyttö Energian siirto Energiayksiköt
   
 
Mistä energiaa?

Energian uusiutuvuus
Energiaa auringosta
Energian tarve
Energiavarat

Energian historia
Energia ennen ja nyt

Energian kulutus

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Energialähteet ennen ja nyt

Fossiilisia polttoaineita (kivihiili, öljy, maakaasu, turve, uraani) on käytetty jossain määrin jo tuhansia vuosia. Niiden laajamittainen hyödyntäminen alkoi kuitenkin vasta teollisen vallankumouksen myötä 1800-luvun alussa. Kivihiili soveltui hyvin teollisuuden höyrykoneiden voimalähteeksi ja korvasi nopeasti monissa maissa vähentyneitä puuvaroja. Kivihiilen käyttö kasvatti osuuttaan jatkuvasti ja oli suurimmillaan 1920-luvulla ollen noin 70% energian käytöstä.

Kivihiili joutui kuitenkin luovuttamaan johtoasemansa öljylle. Öljyn käyttö kasvoi nopeasti ensimmäisten öljylähteiden löydyttyä runsaat sata vuotta sitten. Helppokäyttöisyytensä ansiosta öljy ja siitä jalostetut polttoaineet mahdollistivat uusia käyttökohteita erityisesti polttomoottoreissa.

Öljyn hinnan laskiessa aina 1970-luvulle saakka sen käytöllä korvattiin nopeasti myös kiinteiden polttoaineiden käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa. Öljyn markkinaosuus nousi aina 50% asti.

Öljyn markkinaosuuden kasvua merkittävämpää oli energian kokonaiskäytön kasvu. Toisen maailmansodan jälkeisten kolmen vuosikymmenen aikana maailman energiankäyttö kasvoi nelinkertaiseksi, josta kasvusta öljy ja maakaasu kattoivat lähes kaiken. Öljyn hintakriisit ja toimitusrajoitukset vuosina 1973-74 ja uudestaan 1979-80 katkaisivat öljyn käytön kasvun.

Energiapuun markkinat kutistuivat Suomessa lähes olemattomiin öljymarkkinoiden vallatessa Suomen lämpöhuoltoa 1960-luvulla. Puun käyttö lisääntyi kuitenkin taas 1970-luvulta alkaen
perustuen metsäteollisuuden tuotannon kasvuun sekä puutähteiden ja jätteiden entistä suurempaan energiakäyttöön. Puu mielletään uusiutuvana polttoaineena ekologisesti kestäväksi vaihtoehdoksi.

Uusiutuvat energialähteet ovat olleet tutkimuksen ja kehityksen kohteena öljykriisistä lähtien, mutta varsinaisesti energiatalouden kannalta ne ovat alkaneet muodostua kiinnostaviksi vasta viime vuosien aikana, ympäristösyistä ja taloudellisista parannuksista johtuen. Tehty kehitystyö on ollut tuloksellista ja tätä kautta uusien energiatekniikoiden kustannukset ovat pudonneet huomattavasti. Kustannuserot perinteisiin energiantuotantomuotoihin ovat kaventuneet ja näin ollen niiden kilpailukyky on oleellisesti parantunut.

Puun polttamiseen on nykyään Suomessa käytössä yli 1 milj. tulisijaa ja yli 100 000
lämmityskattilaa pientaloissa, maataloudessa, vapaa-ajan rakennuksissa ja muissa kiinteistöissä.

Vesivoiman tuotanto on Suomessa keskivesiolosuhteissa noin 12–13 TWh, mikä edustaa sähkön kulutuksesta noin 15 prosenttia ja energian kokonaiskulutuksesta runsasta 3 prosenttia.

Aurinkoenergiaa käytetään nykyisin Suomessa erityissovellutuksissa, sen osuus energian kokonaiskulutuksesta on vielä vähäinen, vain 0,007 %.

Tuulivoiman käyttö on kasvussa, mutta on Suomessa vielä alhaisella tasolla, energian kokonaiskulutuksesta tuulivoiman osuus on vain 0,02 %

Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergiasta on Suomessa kolmanneksi korkein EU-maista, Ruotsin ja Itävallan jälkeen. Ruotsin ja Itävallan suuren osuuden selittää vesivoima. Suomessa pääpaino taas on puussa ja puuperäisissä jätepolttoaineissa.

Fossiilisten polttoaineiden varat ovat rajalliset, ja ne ovat uusiutumattomia. Tästä syystä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä pitkällä aikavälillä on välttämätöntä.
Lähde: Energia ja ympäristö, tilastokeskus, Wessberg, N.fi

 
  © Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Motiva Oy, 2003
Koti ja energia Tehtävät Sivukartta Energiaverkon etusivu