Metsäaro

Yleiskuvaus
Metsäaro sijaitsee sekametsävyöhykkeestä etelään Itä-Euroopan alangolla. Vyöhyke ulottuu yhtäjaksoisena vyöhykkeenä Ukrainan rajalta Altaille. Etelässä rajana on arovyöhyke. Maan korkokuva on pääasiassa tasaista, lukuun ottamatta väliin jäävää Ural-vuoristoa.

Ilmasto
Ilmasto on lauhkea länsiosissa vyöhykettä. Itäosissa vyöhykettä ilmasto on mantereinen. kuumine kuivine kesineen ja ankarine talvineen.
- Lämpösumma (+10°C) 1900 - 2600°C vrk:
- Kasvukausi 150 päivää itäosissa vyöhykettä ja 180 päivään vyöhykkeen länsiosissa.
- Sademäärä länsiosissa vyöhykettä vuotuinen sademäärä on 550 mm ja itäosissa vain 280 mm.

Maannos
Maannoksena ovat pääasiassa harmaat metsämaannokset ja mustamulta. Länsi-Siperiassa tavataan myös suolamaannoksia.

Lajistoa
Tyypillistä on arokasvillisuuden ja metsän vuorottelu. Arokasvillisuus on leimaa-antavana ja metsä ei muodostu yhtenäiseksi missään vyöhykkeen sisällä. Metsät ovat jokien varsilla, rotkoissa ja joskus myös vedenjakajaseuduilla. Metsillä on hyvin tärkeä ekologinen merkitys vesiensuojelussa ja eroosion estämisessä ja samalla ne pehmentävät myös ilmastoa.

Länsiosassa vyöhykettä puulajeista valitsevat leveälehtiset puulajit: tammi, lehmus, jalava, saarni ja pähkinä.

Itäosissa vallitsevat pienilehtiset puulajit: koivu ja haapa

Hiekkamailla kasvaa metsämäntyä. Metsät ovat keskittyneet pohjoisosiin vyöhykettä ja eteläosissa metsät ovat jokien varsilla. Näillä tulvamailla kasvaa tervaleppää,

1900-luvulla metsäarolle istutettiin leveälehtisiä metsiä ja perustettiin paljon suojametsiä mm. sitomaan hiekkaa. Suojakaistalemetsiä istutettiin suojaamaan peltoja ja rotkojen reunoja.