Metsätundra

Yleiskuvaus
Tämän boreaalisen ja arktisen vyöhykkeen vaihtumisalueen venäläiset geobotanistit ovat luokitelleet itsenäiseksi vyöhykkeeksi. Kirjallisuudessa tästä vyöhykkeestä käytetään seuraavia termejä: metsärajatundra, metsätundra, tundraa edeltävä vyöhyke ja tundrametsä.

Metsätundra ulottuu 20 – 200 km leveänä vyöhykkeenä Kuolan niemimaalta Kolyma jokeen. Suurimmaksi osaksi metsätundra sijaitsee napapiirin pohjoispuolella. Länsiosa vyöhykettä on pääasiassa alankoa ja itäosa vuoristoista.

Pohjois-Venäjällä havumetsä muodostaa metsärajan Kuolan niemimaan itäosista alkaen.

Metsätundra on tundran puskurivyöhyke ja siksi sillä on erityisasema metsien hoidossa ja käytössä. Kaikki metsätundran metsät kuuluvat ensimmäisen käyttöryhmän metsiin.

Metsätundra on Venäjän kasvillisuusvyöhykkeistä soistunein. Metsätundralle ovat tyypillisiä paksuturpeiset, rahkasammaleiset suot.

Ilmasto
- Lämpösumma (+5°C) alle 1300°C vrk
- Sademäärä: alle 450 mm
- Kasvukausi: kasvukauden pituus on 90 – 110 päivää

Lajistoa
Metsätundralla tavataan yli 90 puuvartista kasvilajia. Suurin osa lajeista on varpuja (samoja lajeja kuin tundralla) ja lyhytkasvuisia pensaita (pajuja, koivuja, Juniperus sibirica). Eteläosissa metsätundraa kasvillisuus muuttuu vähitellen harvapuustoiseksi metsäksi. Siellä tavataan lyhytkasvuisia siperianlehtikuusia (Larix dahurica ja Larix sibirica), siperiankuusta (Picea obovata) ja haapaa. Tälle alueelle ovat tyypillisiä palsasuot (kumpusuot, mätässuot), joissa kasvaa pensassembraa (Pinus pumila), pensaskoivua (Betula frukticosa) ja Duschekia fruticosa. (Puiden luontainen uudistuminen on vaikeaa. Puiden siemenet eivät ehdi tuleentua, koska terminen kesä on alle 60 päivää.