YLEISIMMÄT
KUUSIKOIDEN METSÄTYYPIT KESKISELLÄ TAIGALLA |
| METSÄTYYPPIRYHMÄ |
METSÄTYYPIT |
LYHYT LUONNEHDINTA METSÄTYYPISTÄ |
Seinäsammaleiset kuusikot
- maaperä suhteellisen viljava
- maa ei ole soistunutta
- sammalpeite yhtenäinen (metsäliekosammal,
seinäsammal, sulkasammal, kynsisammalia)
|
A. Käenkaalikuusikko
B. Mustikkakuusikko
C. Puolukkakuusikko
|
Maaperä on viljavaa, joten puuston kasvu
on hyvä. Huomattavan osan kasvipeitteestä muodostavat
käenkaali, alppivelholehti ja oravanmarja.
Sammalpeitteessä usein vallitsevana metsäliekosammal.
Käenkaalikuusikkoa kosteampi ja puuston
kasvu heikompaa. Mustikka vallitsevana. Sammalista
yleisiä kerrossammal ja seinäsammal.
Yleisin ryhmän tyypeistä.
Esiintyy kuivemmilla ja laihemmilla mailla
kuin käenkaalikuusikot. Puolukka ja seinäsammal
vallitsevana.
|
II Karhunsammaleiset kuusikot
- soistumista tapahtunut jokin verran ei ole
kuitenkaan suota
- esiintyvät alavilla mailla |
A.Karhunsammalkuusikko |
Yhtenäinen ja paksu karhunsammal on luonteenomaista
tyypille. Ensimmäisessä latvuskerroksessa
vallitsee kuusi, mutta seassa on myös koivua
enemmän tai vähemmän. Kuusen kasvu
heikompaa kuin seinäsammalkuusikoissa. Hyvin
laajalti levinnyt tyyppi. |
III Rahkasammaleiset kuusikot
- maa soistunut (turvetta vähintään
12cm)
- suokasvit vallitsevat
- kuusi kasvaa harvassa ja kituen
- mäntyä voi esiintyä sekapuuna |
A. Tyypillinen rahkasammalkuusikko
B. Sara-rahkasammalkuusikko
|
Edustaa pitemmälle ehtinyttä karhunsammalkuusikon
soistumista. Yleensä mäntyä sekapuuna.
Toinen latvuskerros ja alikasvos usein puuttuvat.
Rahkasammal vallitsee, mutta mättäillä voi
esiintyä karhun- ja seinäsammalta.
Esiintyy pääasiallisesti Luonteis-Venäjällä.
Vallitsevat sarat. Esiintyy painanteissa.
Puusto harvaa, jonka seassa koivua ja usein
myös mäntyä. Ruohokasvillisuus
kirjavaa, sammalpeite usein epäyhtenäinen.
Mättäillä esiintyy rahkasammalia.
Pohjoisosissa yleinen. |
IV Ruohoiset kuusikot
- jokilaaksojen pohjilla
- vesi juoksevaa, ravinteita paljon
|
A. Joenvarsikuusikko/Rotkokuusikko/
Lähdekuusikko
B. Ruoho-rakasammalkuusikko |
Esiintyy pienten jokien ja purojen laaksoissa
ja lähteiden ympärillä. Kuusi
kasvaa hyvin. Paljon suuria ruohoja ja heiniä.
Sammalia yleensä vähän.
Kuusi kasvaa huonosti. Ruohoja ja heiniä vähän.
Sammalpeitteestä huomattava osuus rahkasammalilla
|
V Monijaksoiset
- kalkkipohja lähellä, joten ravinteikas
- esiintyvät kuusen lev.alueen eteläosissa
- leveälehtisiä (jaloja) lehtipuita
- kuusen kasvu hyvä ja seassa leveälehtisiä puulajeja
- sammalpeite epäyhtenäinen
|
A. Lehmuskuusikko
B. Tammikuusikko
|
Vähintään tiheä alikasvos
lehmusta ja lehtopensaita runsaasti. Kuusi kasvaa
hyvin. ruoho- ja heinäpeite kohtalaisen
tiheä.
Kuusikko, jonka seassa tammea ja muita leveälehtisiä puulajeja.
Erittäin runsasravinteinen. Rikaslajinen
alikasvos. Sammalkerros puuttuu tai on heikosti
kehittynyt. Tyyppi lähentelee leveälehtisiä metsiä.
|
