Kaukoidän monsuunisekametsävyöhyke

(Kaukoidän havupuu-pehmytlehtinen vyöhyke)

Ilmasto
Monsuuni-ilmasto, missä kesät ovat lämpimiä ja talvet melko ankaria. Monsuuni-ilmasto aiheutuu Tyynen valtameren läheisyydestä. Sateet tulevat pääasiassa pitkäkestoisina rankkasateina kesäisin, mikä aiheuttaa usein jokien tulvimista.

- Lämpösumma (+10°C) 2300 – 2900°C vrk
- Kasvukausi 160 – 190 päivää.
- Sademäärä jopa 1170mm.

Lajistoa
Kasvukauden lämpimyys ja sateisuus yhdessä maaperän ravinteisuuden kanssa saa aikaan monikerroksellisen ja monilajisen kasvillisuuden. Vyöhykkeessä tavataan yli 280 puuvartista lajia, joista liaaneja on 22 lajia. Vyöhykkeeseen ei ylettynyt viimeinen jääkausi, joten sekin selittää lajirikkautta.

Tummista havupuulajeista tärkeimpiä ovat koreansembra (Pinus koraiensis), ohotanpihta (Abies nephrolepis) ussurinpihta (Abies holophylla), ja ajaninkuusi (Picea ajanensis, P. jezonensis).

Vaaleista havupuulajeista tärkeimpiä ovat kajanderinlehtikuusi (Larix Cajanderi), kurilienlehtikuusi (Larix maritima) ja olganlehtikuusi (L.arix olgensis, L. gmelini var. olgensis).

Pienilehtisistä koivulajeista alueella tavataan yleisesti mm. (Betula davurica), (Betula costata) ja (Betula mandshurica).

Pehmytlehtisistä lehtipuulajeista yleisiä ovat Quercus mongolica, idänvaahtera (Acer mono), Tilia amurensis ja mantsuriansaarni (Juglans mandshurica), korkkipuu (Phellodendron amurense).

Pensaslajisto on myös hyvin rikas. Pensaslajistoon kuuluu mm. venäjänjuuri, pähkinäpensas, alppiruusuja, sorvaripensaita. Puhtaat leveälehtiset metsät ovat useimmiten mongoliantammi (Quercus mongolica)-metsiköitä.