Kasvillisuus >> Sekametsävyöhyke >> Itä-Euroopan

 
Kasvillisuus
 
 
Sekametsävyöhyke
- Itä-Euroopan
- Kauko-Idän
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Sekametsävyöhyke

Itä-Euroopan alangon havupuu-leveälehtinen vyöhyke

Yleiskuvaus
Sekametsävyöhyke ulottuu Venäjän länsirajalta aina metsäarolle. Pohjoisessa rajana on taiga. Taigan ja sekametsävyöhykkeen väliin jää vyöhyke, jota kutsutaan alataigaksi. Tämä vyöhyke on välittävä vyöhyke eli ekotoni temperaattisen ja boreaalisen vyöhykkeen välillä.

Ilmasto
- Lämpösumma (+10°C) 2300 – 2650°C vrk
- Sademäärä lännessä 700 mm ja idässä 450 mm
- Kasvukausi länsiosissa jopa 160 päivää ja itäosissa jopa 210 päivää

Maannos
Lajistoa:
Vyöhykkeessä yhtyvät pohjoisen kuusi- ja mäntymetsät puhtaisiin tammimetsiköihin. Yleisiä ovat sekametsiköt, missä kasvaa metsäkuusien seassa metsätammea, metsälehmusta, vuori- ja kynäjalavaa ja lehtosaarnea.

Länsiosissa metsää muodostavat myös lämpöä vaativat puulajit kuten pyökki, talvitammi, lehtojalava (Ulmus carpinifolia) vuorivaahtera ja euroopanvalkopyökki. Hiekkamailla kasvaa puhtaita männiköitä ja sekametsiköitä, joissa on mukana tammea tai muita leveälehtisiä puulajeja. Tulvamailla kasvaa yleisesti tervalepikoita.