Luonnonpuistot

Государственные природные заповедники = gosudarstvennye prirodnye zapovedniki

Venäjällä oli virallisesti vuoden 2003 alussa 100 luonnonpuistoa, joiden yhteispinta-ala on 33,7 miljoonaa hehtaaria. 27:llä luonnonpuistolla oli biosfääripuiston status. Ensimmäiset luonnonpuistot perustettiin toisen maailmansodan aikana ja suurin osa luonnonpuistoista on perustettu 80- ja 90- luvuilla.

Luonnonpuistojen ensisijaisena tehtävänä on alkuperäisen luonnon suojelu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, tieteellinen tutkimus ja opetus sekä ekologinen seuranta. Luonnonpuistot ovat Venäjällä valtion omaisuutta ja niillä on federaation status.

Jokaiselle luonnonpuistolle on määritelty erikseen käyttö- ja hoitosuunnitelma ja säännöt. Luonnonpuistojen alueella on kielletty kaikenlainen toiminta, joka on ristiriidassa erikseen kullekin puistolle annettujen määräysten, luonnonpuistojen tehtävien tai erityisesti suojelluille alueille määriteltyjen sääntöjen kanssa . Mm. elävien eliöiden siirtäminen alueelle on kiellettyä ja luontoa ja luonnonolosuhteita ei saa muuttaa

Luonnonpuistojen hallinto voi toimia itsenäisesti oman budjettinsa antamissa rajoissa. Tuloja saadaan pääsylipuista ja tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Lisäksi puistot saavat tuloja takavarikoiduista salametsästysaseista ja luvattomista kalastusvälineistä sekä valtion budjetista vaihtelevasti.

Osa luonnonpuistoista kuuluu kansanväliseen biosfäärireservaattiluokkaan. Tällaisilla alueilla on maailmanlaajuista ekologis-tutkimuksellista merkitystä, ja ne ovat osa kansainvälistä ekologista seurantaa. Muurmanskin alueella Lapin luonnonpuistolla ja Komin tasavallassa Petsorno-Ilytskij luonnonpuistolla on tällainen biosfääripuiston status.