Verkkoteknologian hyödyt arvoketjuissa
Internetin mukanaan tuoma teknologia mahdollistaa huomattavat
kustannussäästöt arvoketjun eri vaiheissa. Kustannussäästöjä
voidaan tarkastella kahdesta eri näkökulmasta:
a) Automaation seurauksena toteutuneet kustannussäästöt
b) Arvoketjun lyhenemisen ja välittäjien poisjäännin seurauksena
syntyneet säästöt
Tarkastellaan edellä mainittuja kustannussäästöjen
mahdollisuuksia.
Automaation seurauksena toteutuneet kustannussäästöt
Käytännön toteutukset ovat ensimmäiseksi näkyneet lähinnä omaa
valmistustoimintaa harjoittavissa teollisuusyrityksissä. Internetin
liiketoimintaa on sitä vastoin julkisuudessa tarkasteltu lähes
poikkeuksetta kuluttajan näkökulmasta. Tämän vuoksi yritysten
välisestä sähköisestä kaupankäynnistä on oltu melko
tietämättömiä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on usein kuitenkin
todettu, että sähköisen kaupankäynnin leviäminen on nopeinta
nimenomaan yritysten keskuudessa. Tähän vaikuttavat yritysten parempi
valmius hyödyntää uusia tekniikoita sekä työntekijöiden koulutus
niiden käyttöönotossa.
Arvoketjun osat ovat aktiivisessa yhteydessä toisiinsa. Yrityksen
tehokkuutta pyritään parantamaan automatisoimalla rutiininomaisia
työtehtäviä. Tällöin voidaan keskittyä henkilöstön luovuutta
vaativiin alueisiin, joita automaatio ei voi hoitaa. Verkkoteknologia
mahdollistaa lukuisten rutiininomaisten töiden automatisoinnin.
Tietoverkkojen käyttö informaation siirrossa voi vähentää
yritysten kustannuksia joidenkin toimintojen kohdalla jopa murto-osaan.
Käytännön esimerkkinä tästä voidaan mainita mm. sähköpostin
tuomat säästöt puhelin- ja faksikuluihin verrattuna.
On muistettava, että arvoketjun kokonaissäästöt kertautuvat, jos
jokainen arvoketjun osa säästää verkkoteknologian luomien
automatisointitapojen kautta!!! Tämä on eräs arvoketjuajattelun
ydinajatus.
Lisäksi yksittäinen arvoketjun jäsen saa siis kilpailuetua aina,
kun jokin arvoketjun yritys tehostaa omaa toimintaansa. Toisin sanoen
arvoketjun kokonaistehokkuus ratkaisee kilpailuedun.
Tuttuna esimerkkinä kyseisestä yrityksestä voisi olla esimerkiksi
Nokia www.nokia.fi, joka pyrkii nykyisin optimoimaan arvoketjuaan
jatkuvalla rationalisoinnilla ja alihankinnan lisäämisellä. Nokian
edelläkävijäaseman voi ymmärtää sähköisen liiketoiminnan
hyödyntäjänä, koska se menestyvänä informaatioteknologiayhtiönä
voi käyttää hyväksi juuri omaa erityisosaamistaan arvoketjua
rakentaessaan.
Kuitenkin sähköisen liiketoiminnan mahdollistamat arvoketjut voivat
luoda kilpailuetua kilpaileviin yhtiöihin millä tahansa toimialalla.
Esimerkiksi perinteisellä metsäteollisuuden toimialalla vaikuttava
Stora Enso on kehittänyt arvoketjuaan sähköisesti luomalla Internetin
välityksellä tehokkaampia ja asiakasläheisempiä kontakteja niin
heidän asiakkaisiinsa kuin tuotteen loppukäyttäjiin. Tämä on
mahdollistanut markkinalähtöisemmän ja reaaliaikaisemman
tuotantotavan Stora Enson tehtaille.
Arvoketjun lyhenemisen seurauksena syntyneet säästöt
Yritysten välisestä kilpailusta ollaan siirtymässä kokonaisten
arvoketjujen väliseen kilpailuun. Perinteiseen jakelukanavaan
verrattuna pyritään pudottamaan jakeluketjusta ns. "turhia
toimijoita" (esim. säästetään pankkitoimihenkilön
kustannukset, kun pankin asiakas maksaa laskun internetissä), joita ei
sähköisesti tapahtuvassa kaupankäynnissä välttämättä tarvita.
Tällöin kilpailukyky määräytyy sen mukaan, kuinka taloudellinen ja
tehokas arvoketju kokonaisuudessaan on. Yritykset muodostavat tällöin
keskenään ns. partneruussuhteita, jotka mahdollistavat tehokkaan ja
taloudellisen toimintamallin läpi koko arvoketjun. Tämä asettaa yhä
suurempia vaatimuksia yritysten välisen yhteistyön saumattomalle
toiminnalle.
Kilpailuedun syntymisen lisäksi myös riskit kasvavat keskinäisen
riippuvuuden lisääntymisen myötä. Jos yksi osa-alue pettää, niin
koko toiminta voi lamaantua. Siksi jokainen osa arvoketjussa on
ratkaisevan tärkeä toiminnan kokonaisuuden kannalta.
Tutustu seuraavaan Fakta-lehdessä 3/2001 olleeseen
artikkelireferaattiin sähköisen yhteistyön eduista. Kuinka automaatio
ja arvoketju liittyvät toisiinsa? Artikkeli on hieman vaikealukuinen
korkean abstraktiotasonsa vuoksi, mutta se tuo esille monia ajatuksia
jotka mietityttävät nykypäivän yritysmaailmassa.
Sähköinen yhteistyö - Hyötyä koko kenttään (Fakta 3/2001):
Sähköinen yhteistyö eli e-collaboration on kohoamassa yritysten
ensimmäiseksi konkreettiseksi sähköisen liiketoiminnan ratkaisuksi.
"Sähköisen liiketoiminnan keskeisin kysymys on nyt, kuinka
organisaation resurssien (lue: yrityksen voimavarojen) hallinta saadaan
optimoiduksi parhaalla mahdollisella tavalla - ja toisaalta, miten
informaatioteknologian tuomia ratkaisuja pystytään käyttämään
tässä hallinnassa tehokkaimmin hyväksi", analyytikko Mika
Jantunen Market-Visio Oy:stä arvioi.
Resurssien hallinta on Jantusen mukaan hyvää vauhtia
siirtymässä sähköisen liiketoiminnan muotoon. Samalla abstraktinen
sähköinen liiketoiminta on muuttumassa konkreettisemmaksi
sähköiseksi yhteistyöksi yritysten välillä.
Sähköinen yhteistyö lähtee liikkeelle esimerkiksi asiakkaan ja
toimitusketjujen hallinnasta sekä tuotannon- ja
toiminnanohjausjärjestelmistä. Kaikkien näiden perustana ovat
yrityksen tiedonhallinta ja tietämyksen hallinta.
Sähköisessä yhteistyössä mietitään entistä enemmän
arvoketjujen ja tuotantoketjujen optimointia. Asiakkaiden tarpeiden
tyydyttämiseen suunnattu yhteistyö koskettaa kaikkia partnereita.
Yrityksen suuntautumisessa yhteistyön suhteen ulospäin on taustana se
tosiasia, että yritysorganisaatiolla on rajalliset määrät
resursseja. Sähköinen yhteistyö on tärkeä lähtökohta sille,
kuinka uudessa maailmassa liiketoimintaprosessit on mahdollista
toteuttaa ja optimoida rajallisin resurssein.
Jantunen arvioi, että web-konsulttien määrä tulee
vähenemään huomattavasti. Katoava ryhmä (eli web-konsultit)
lähestyi sähköistä liiketoimintaa sisällön tuottamisen
näkökulmasta. Sisältö on paljon, mutta se ei ole läheskään
kaikkea. Näillä yrityksillä ei ole ollut riittävää ammattitaitoa
ja kokemusta esitellä asiakkailleen yhteistyön hyötyjä.
Kommentti: Tämä ennustus on jo käynyt toteen eli sisällön
tuottamisen hyötyjen osoittamisen kyky on nykyajan konsultoinnin
ydinasia. Jantunen korostaa luottamuksen merkitystä sähköisen
yhteistyön ytimessä.
"Kaiken sähköisen yhteistyön taustalla on tiedon jakaminen
ja tiedon vaihto. Kysymys ei ole vain siitä, että on kaksi
yhteistyötä tekevää yritystä, vaan esimerkiksi kymmenen yrityksen
verkosto, joilla on kaikilla oma olennainen merkitys verkoston ja sitä
kautta muiden yritysten toimintaan."
Kuten edellä esitetyt Jantusen kommentit osoittivat, arvoketjun
eräs keskeinen tekijä on luottamus ja sen rakentaminen. Tätä teemaa
käydään tarkemmin myöhemmin materiaalissa.
Päivitetty:
29.10.2003 Jyri Hänninen,
jyri.hanninen@kyamk.fi
| 
