Toteutus ja koordinointi
Millä resursseilla ja järjestelmillä
luodaan optimaalinen lisäarvo sekä asiakkaalle että
yritykselle? Minkälainen toimintojen hallintajärjestelmä
toimii tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti (tuotannon
suunnittelu, hankinta, tuotanto, talous, markkinointi)?
Resurssien ja järjestelmien tehokkuuteen
liittyy läheisesti kysymys, miten verkostoitumalla voidaan
keskittää oma osaaminen ja ulkoistaa tuotanto tai palvelut,
joiden toteuttaminen omassa organisaatiossa ei ole järkevää.
Organisointi ja aikataulu
Suunnitteluun tulisi alusta lähtien osallistua
asiakaspalveluprosessin eri vaiheisiin osallistuvia työntekijöitä,
esimerkiksi ostotoiminnasta, tuotesuunnittelusta,
tuotannosta, markkinoinnista,
asiakaspalvelusta ja laskutuksesta.
Suunnittelu on useimpien mielestä mielekästä,
mutta on syytä muistaa, että hyvin suunniteltu on vain
puoliksi tehty. Siksi on oltava
voimavaroja saatavilla myös toteutukseen. Sähköisen
liiketoiminnan kehittämisessä tarvitaan useinkin osaajia
yrityksen ulkopuolelta.
Johdon sitoutuminen ja strategisten
tavoitteiden tuki ovat sähköisen
liiketoiminnan kehittämistyön perusedellytyksiä.
Suunnittelussa ja toteutuksessa
tarvitaan mm.
projektinhallinta- ja teknistä osaamista.
Toteutus on mahdollisesti jaettava sekä
vaiheisiin että osaprojekteihin. Tarkalla vastuun jaolla ja
aikataululla voi välttyä tarpeettomilta kuluilta.
Vaikutukset liiketalouteen
Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen on kallista: siihen liittyy
merkittäviä käynnistys- ja ylläpitoinvestointeja. Tuotto
tulee useimmiten ajan kanssa vuosittaisten käyttökustannusten
laskiessa tai myyntivolyymin noustessa.
Perusinvestointien koko velvoittaa analysoimaan
huolellisesti investointeihin vaikuttavat tekijät.
Datasiirtopalvelun kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä on arvioitava yritys- ja
tilannekohtaisesti. Nyrkkisääntönä voi todeta, että
kustannukset jakautuu kolmeen päätekijään:
Esitettyjen tarjousten kustannusarvioissa
voi olla todella suuria eroja. Eräs kalustetehtaan
markkinointipäällikkö pyysi tarjouksia verkkosivustojen
tekemisestä täsmällisen vaatimusmäärittelyn pohjalta.
Kustannusarviot toimeksiannosta vaihtelivat 10.000 - 800.000 €
välillä!
Yritys voi säästää esimerkiksi
painatuskustannuksissa. Kuluttajille tai yritysasiakkaille ei
kenties tarvitse lähettää luetteloita ja postittaa niihin
liittyvää päivitystietoa. Tietokantapohjaisen tuote-esittelyn
julkaiseminen on merkittävä investointi, mutta jos yrityksen
asiakkailla on valmiudet käyttää verkkoympäristöä, heille
on aina tarjolla päivitettyä tietoa, joka jo sinänsä
helpottaa ostopäätöstä ja tehostaa myös asiakkaan
hankintaprosessia, jos tuotesaatavuus on liitetty
tuotetietoihin.
Merkittäviä säästöjä muodostuu
joillakin toimialoilla kaupanteon välikäsien poisjäämisestä.
Esimerkkeinä mainittakoon musiikkiteollisuus,
tietokoneohjelmistot ja ns. aineettomat tuotteet, joiden
tuotteiden laatu ei kärsi jakelumuodosta ja joiden toimitusaika
nopeutuu. Matkailu- ja hotellituotteiden tarjonnan siirryttyä
verkkoon jää yhä useammin matkatoimistojen palvelut käyttämättä.
Tätä kirjoitettaessa Finnair alensi matkatoimistoille
tarjottavaa komissiota.
Mistä tulevaisuudessa kustannussäästöt
koostuvat? Entisten lisäksi merkittävä säästö tullee
mobiiliteknologian kehittymisestä ja kohdemarkkinoinnista.
Asiakas voi saada automatkallaan vertailutietoa bensiinin
hintatasosta lähiseudun huoltoasemilla, tai lähimmän
McDonald’sin sijainnin. Yritys puolestaan saa entistä
tarkempaa tietoa reaaliajassa analysoitavaksi kuluttajakohderyhmänsä
ostokäyttäytymisestä. Digitaalisesta markkinoinnista kertyy
myös paljon informaatiota valittujen medioiden tehokkuudesta.
Merkittävä säästötekijä on aina
asiakastyytyväisyyden ja -uskollisuuden kasvaminen: uuden
asiakkaan hankkimisen kun väitetään maksavan 1000 kertaa
enemmän kuin vanhan pitämisen.
Pohdintatehtävä
Paljonko sähköisiin työkaluihin
tukeutuvien palvelujen kehittäminen maksaa?
Miten nopeasti tämänkaltaisen investoinnin
on maksettava itsensä?
Päivitetty:
29.10.2003 Raymond Silfver,
raymond.silfver@mbs.fi
|